rekrytoija
06.11.2019 Kalle Matihaldi Tapahtumat

Rekrytoija 2019 - ensimmäisen päivän kooste

Johtaminen Konferenssit Kulttuuri Rekrymarkkinointi Rekrytointi Trendit Työnantajamielikuva Työntekijäkokemus

Kunta-alan rekrytoijien ykköstapahtuma Rekrytoija 2019 –tapahtuman ensimmäinen päivä tarjosi paljon hyviä puheenvuoroja. Tilaisuuden juontajana toimi Linnan juhlistakin tuttu Jussi-Pekka Rantanen. Kaiken kaikkiaan ensimmäinen päivä antoi hyviä työkaluja kunta-alan rekrytoijille oman työnantajamielikuvansa kehittämiseen ja rekrytointien parantamiseen. Päivän teemaksi nousi lopulta rohkeus.

Tapahtuman avasi isäntäkaupunki Tampereen Pormestari Lauri Lyly. Laurin avajaissanat pitivät sisällään ajatuksia Tampereen alueen vetovoimasta ja pitovoimasta. Tampereella on tehty työtä sen eteen, että kaupunkiin saadaan houkuteltua osaavia ammattilaisia. Keskiöön tekemisessä on nostettu osaamisen vahvistaminen sekä työntekijäkokemus. Tämä on näkynyt ja tuottanut tulosta. Ajatuksena on pitää kaupunki etunojassa ja kehittää toimintaa sekä kaupunkiympäristöä rohkeasti.

Tarinan voima kuntabrändäyksessä

Ensimmäinen puheenvuoron piti Porin kaupungin viestintäpäällikkö Salla Rajala. Sallan puheenvuoron aiheena oli tarinan voima kuntabrändäyksessä. Porin kaupunki on voittanut mm. lukuisia palkintoja ja saavuttanut paljon huomiota valtakunnallisissa medioissa uuden brändinsä avulla. Puheenvuoron keskeinen sanoma oli, että kunnissa on paljon hyvää ja paljon pääomaa, jota ei ole vielä hyödynnetty. Jokainen kunta on ainutlaatuinen ja se juuri on kuntasektorin suurin etu. Kuntien tulisi myös jatkossa nostaa tekemisensä keskiöön yhteisöt ja kuntien merkityksellisyyden sen asukkaille ja yhteisöille. Kunnan brändin kehittämisessä tärkein voimavara, on sen asukkaat. Asukkaiden osallistaminen olikin auttanut Porin kaupunkia saamaan brändäyksen kannalta tärkeää tietoa ja sen avulla luomaan tunnistettavaa porilaista identiteettiä.

Brändäyksessä ja kuntien kehityksessä Sallan mukaan tärkeimmät tulevaisuuden taidot ovat luovuus, vuorovaikutus ja ratkaisukeskeisyys. Brändäyksessä tulisi yhdessä miettiä isoja teemoja ja aloittaa työn rakentaminen niiden ympärille luovuuden avulla. Työnantajamielikuva ja brändäys on koko organisaation yhteinen missio, mutta ennen kaikkea se on HR:n ja viestinnän yhteistyötä. Porin kaupungilla on monia loistavia esimerkkejä onnistuneesta brändityöstä, esimerkiksi maailman ensimmäinen kaupungin oma hajuvesi Eau de Pori tai ulkoporilaisille lähetetyt rakkauskirjeet. Kuitenkin brändin rakentamisen kannalta tärkeää on tehdä sitä isossa kuvassa, eikä vain yksittäisinä kampanjoina. Jatkuva tekeminen ja mittaaminen ovat onnistuneen brändin kannalta tärkeimmät tekijät. Ja ennen kaikkea brändin rakentamisessa tulisi olla rohkea ja intohimoinen. Ja siinä auttaa myös viestinnällinen nokkeluus. Tärkein voimavara on kuitenkin yhteisön voima ja osallistaminen. Yhteisön avulla myös brändin merkityksellisyys näkyy ja tuntuu kuntalaisten arjessa.

Huumori työpaikkailmoituksessa? Kyllä vai Ei?

Päivän toisessa puheenvuorossa Riihimäen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Miia Nahkuri esitteli Riihimäen kaupungin työpaikkailmoituksia sekä niiden avulla saavutettuja tuloksia. Riihimäen kaupungin arvoina ovat reiluus, rohkeus ja ripeys. Nämä ovat kaupungin brändäyksen arvot ja tämä näkyi myös työpaikkailmoituksissa.

Huumorilla sävytetyt työpaikkailmoitukset saivat myös yleisön mukaan. Kaikkia näitä työpaikkailmoituksia yhdisti kuitenkin yksi yhteinen tekijä, rohkeus. Jopa vakavaan asiaan, kuten Sote-johtajan rekrytointiin oltiin kyetty huumorin keinoin kääntämään sekava sote-tila voitoksi. Vaikka en ala tässä kirjoituksessa tarkemmin esiteltyjä ilmoituksia ruotimaan, olivat ne kuitenkin saavuttaneet loistavia tuloksia. Kaikkiin haettaviin pesteihin oli saatu laadukkaita hakemuksia ja samalla myös kehitettyä Riksun työnantajamielikuvaa positiivisesti. Yhteenvetona voidaan todeta, että huumori toimii ja se saa myös hakijan käyttämään luovuutta työhakemuksessaan.

Asiakaslähtöinen digitalisaatio kunnissa

Kolmantena puheenvuorona oli Antti Merilehdon vuoro kertoa digitalisaatiosta ja tekoälystä. Antin sanojen mukaan kyseessä oli hyppäys tekoälyn lasten altaaseen. Puheenvuoro oli mukaansatempaava ja yleisökin oli pelkkänä korvana. Puheenvuorossa käsiteltiin datan, tekoälyn ja digitalisaation vaikutuksia historiassa sekä miten digitalisaatio on kehittänyt työelämää. Pointtina oli, että digitalisaatio ei häiritse päivittäistä tekemistä vaan se mahdollistaa parempien innovaatioiden kehityksen tuotteille ja palveluille. Samalla data kertoo ketkä käyttävät meidän palveluita ja tuotteita. Tekoäly ei myöskään vie ihmisten työpaikkoja, vaan se vähentää yksinkertaista työtä ja vapauttaa aikaa tärkeämpiin ja merkittävämpiin tehtäviin.

Puheenvuoron tarkoituksena oli herättää ihmiset ymmärtämään perusasiat tekoälystä ja digitalisaatiosta. Ei suinkaan syväsukeltaa tai kouluttaa tekoälyn käyttöä organisaatioissa. Summauksena voidaan sanoa, että asiakaslähtöinen digitalisaatio mahdollistaa tehokkaamman julkisen sektorin sekä asiakaslähtöiset julkiset palvelut. Samalla se mahdollistaa paremmin hyvinvoivan ihmiset ja kasvavan talouden sekä parantaa ennakointikykyä yhteiskunnassa. Parhaimmillaan tekoäly on, kun ihminen ja kone toimii yhdessä ja otetaan molempien parhaat puolet.

Paneelikeskustelun aiheena rekrymarkkinointi

Iltapäivän viimeinen osio piti sisällään paneelikeskustelun. Keskustelijoina Avidlyn operatiivinen johtaja Sanna Rautio, FCG:n henkilöstöjohtaja Eeva Kokki, Elisan rekrytointitiimin vetäjä Saku Tihveräinen sekä TYKS:n henkilöstöpäällikkö Sanna-Mari Heinonen. Keskustelussa pohdittiin, miten rekrytointimarkkinoinnilla voidaan saavuttaa parempia tuloksia rekrytoinnissa, millaisia toimenpiteitä voidaan tehdä ja millaista on hyvä rekrymarkkinointi.

Keskustelu oli monipuolista ja myös yleisössä innostuttiin esittämään kysymyksiä. Rekrymarkkinoinnin tarkoituksena on mahdollistaa laadukkaammat hakijat ja paremmat onnistumiset rekrytoinnissa. Tätä ohjaa vahvasti hakijoiden mielikuvat organisaatiosta ja tehtävästä. Kommunikointi rekrytoivien esimiesten, viestinnän ja HR:n välillä on avain kohti parempaa rekrymarkkinointia sekä onnistumisia rekrytoinneissa. Tärkeänä työkaluna on tunnistaa haettava kohderyhmä ja osata valita oikeat keinot sen mukaan.

Hyvä rekrymarkkinointi tuo tulosta eli laadukkaita hakemuksia. Kuitenkin tärkeintä on löytää osaaja, joten parhaassa tapauksessa yksikin riittää. Kohderyhmän tunnistaminen on tekemisen keskiössä, sekä myös tunnistaa missä kanavissa tämä kohderyhmä voidaan tavoitta. Olipa se sitten sosiaalinen media tai klassinen paperilehti-ilmoitus. Datan hyödyntäminen auttaa myös löytämään rekrymarkkinoinnin kannalta tärkeitä palasia. Tärkempänä pointtina voidaan kuitenkin nostaa työyhteisön osallistaminen. Rekrymarkkinointi kulkee käsi kädessä työntekijäkokemuksen kanssa. Jos työntekijäsi ovat tyytyväisiä, kertovat he siitä myös eteenpäin. Loppujen lopuksi parhaina keinoina ei ole oikeiden kanavien valinta tai yhtenäinen brändi ilme, vaan omien työntekijöiden näkyminen sekä tavalliset arjen työtehtävät. Työnantajamielikuvan merkitystä ei voida rekrymarkkinoinnissa sivuuttaa, vaan vastaukset löytyvät oman organisaatiosi sisältä.

Toisen päivä kooste >>

villejpriihimäki