Työnantajamielikuva
19.09.2019 Kirsi Klaile Työntekijäkokemus

Kun tavoitteena on hyvä työnantajamielikuva, työntekijä on paras puhemiehesi

Rekrymarkkinointi Trendit Työnantajamielikuva Työsuhde

Työura on merkittävä osa ihmisen elämää. Kun monilla aloilla on ostajan eli työnhakijan markkinat, organisaation kannattaa pysähtyä pohtimaan omaa vetovoimaansa. Vai onko sitä ylipäänsä? Vetovoiman läheinen kaveri on pitovoima eli kun rekrytointi on saatu maaliin, se myös pysyy siellä.

Työntekijöiden positiiviset viestit omalle ystävä- ja kontaktipiirilleen ovat toki aina olleet tärkeitä. Nykyisin ne ovat vielä tärkeämpiä, sillä viestit leviävät niin nopeasti. Monissa organisaatioissa tähän on herätty toden teolla ja ns. työntekijälähettiläisyyteen kannustetaan aktiivisesti. 

Koska työnhakija haluaa tutustua omaan arvomaailmaansa sopiviin työnantajiin, mielikuvilla on merkitystä. Niitä muokkaavat tehokkaimmin työntekijöiden tilannekuvat, kokemukset ja tarinat, sillä ne kertovat organisaation toiminnasta, tavoitteista ja tunnelmasta – rehellisesti ja monilla eri tasoilla.

Lue myös: Hyvä työnantajamielikuva on ohituskaista hyviin hakemuksiin


Työnantajamielikuva syntyy tarinoista


Arkipäivän sattumukset, kokemukset ja tunteet ovat juuri niitä, joiden kautta työnhakijat alkavat katsella organisaatiota sillä silmällä. Kun viestit vielä tulevat omasta kaveripiiristä tai tutun tutulta, on niillä aivan erilainen voima kuin vaikkapa mainoskampanjalla.

Tarinat kerrotaan niissä kanavissa, joissa työntekijät ovat. Niihin ei työnantajan pidä yrittää vaikuttaa. Kanavia ovat tyypillisesti Facebook ja Instagram. Linkedin on luonteeltaan virallisempi, joten sinne ei ehkä niin herkästi postata päiväkahvifiilistä – tosin sitäkin näkee yhä enemmän.

Hyvät työntekijäkokemukset vaikuttavat positiivisesti koko työyhteisöön. Kun työyhteisössä asiat ovat kunnossa, maailmalle lähtee myönteisiä viestejä. Johdon ja esimiesten positiivinen kannustus on toki aina tarpeen. Jos tilanne on päinvastainen ja työtyytyväisyyskyselyn mittarit pakkasella, ei hommaan luonnollisestikaan kannata ryhtyä.

Ylilyöntejäkin saattaa sattua. Niihin kannattaa suhtautua positiivisesti ja pitää mielessä, että harva syntyy mestarina tähän maailmaan. Olennaista on, että HR ja esimiehet puhuvat samaa kieltä ja ovat tukena. 

Työntekijöille kannattaa tehdä selkeä ja tiivis ohjeistus, kuinka työnantajaan liittyviä päivityksiä kannattaa tehdä. Ja huom! kaikkia tämä ei innosta, joten aika kannattaa käyttää niiden tukemiseen, jotka ovat jo valmiiksi aktiivisia ja asiasta innostuneita. 


Ohjeistus mahtuu yksinkertaisimmillaan viiteen kohtaan

  • Ei ole yhtä ja samaa totuutta, jota kaikkien olisi toisteltava. Kerro tarinasi samalla tyylillä kuin teet muutkin päivityksesi.
  • Käsittele työpäivää omasta vinkkelistäsi: mikä sinua kiinnostaa, kiinnostaa kavereitasikin.
  • Jaa tilanne, jossa teillä oli hyvä fiilis, teette kiinnostavaa työtehtävää tai jotain yllättävää tapahtuu. 
  • Kerro, kun ura liikahtaa eteenpäin. Onnittele kaveria, jos/kun hänellä käy samoin.
  • Jos sinulla on pulmia, ratko tilanne esimiehen kanssa.

Vaikka työntekijä ei etsisi aktiivisesti uutta työpaikkaa, myönteinen kuva työnantajasta, tehtävistä ja työyhteisöstä ei mene hukkaan – se muokkaa maaperää otolliseksi tulevaisuutta varten. Tie hyvään työnantajamielikuvaan on pitkä, joskus kivinen ja aloittaa kannattaa pikimmiten.

Sinua voisi kiinnostaa myös: Miten vaikuttaa työntekijän sitoutumiseen

 

Lisää vinkkejä löydät blogeistamme!